Suomalaisten tuotteiden kilpailukyky globaalisti

business-163464_640Suomi tunnetaan kansainvälisesti skandinaavisen selkeälinjaisesta designista, teknologisista innovaatioista, korkeasta koulutustasosta, puhtaasta luonnostaan, arkkitehtuurista ja tietenkin saunoistaan. Maamme kilpailukyvyn perusteet ovat pidemmälle tulevaisuutta ajatellen kunnossa hyvän koulutusjärjestelmän ja toimivan infrastruktuurin ansiosta. Mutta kun tarkastellaan lähitulevaisuutta, ongelmaksi nousee kustannusten nousu ja talouden rakennemuutokset. Kotimaamme tuottavuus on ollut laskussa vuodesta 2007 lähtien ja vuosina 2012–2014 tuottavuuden kehitys on ollut heikkoa verraten muihin EU-maihin.

Kuinka Suomi sijoittuu kansainvälisissä tutkimuksissa

2000-luvun alkupuolella Suomi menestyi erilaisissa kilpailukykytutkimuksissa hyvin, mutta näissä tutkimuksissa kansantalouden kilpailukyky rinnastettiin siihen kuinka edullinen kyseinen maa on tuotannon sijaintipaikkana. Lisäksi nämä erinäiset tutkimukset eivät anna luotettavaa osviittaa tulevaisuuden ennakointityökaluna, sillä ne ovat luonteeltaan taaksepäin katsovia.

Nykyisissä WEF:n (eng. World Economic Forum) tutkimuksissa Suomi on sijoittunut kärjen kymmenen maan joukkoon, sillä kyseisessä tutkimuksessa keskitytään infrastruktuuriin, teknologiaan ja maiden koulutuksen tasoon. Jos taas Suomi listataan IMD:n (eng. International Institute for Management Development) listauksen mukaan, sijoitumme sijalle 20.

Kyseinen IMD:n tutkimus painottaa sitä kuinka maan makrotalous kehittyy, kuinka kansainvälinen kauppa ja investoinnit sujuvat. Erona näillä kahdella tutkimuksella on se, että WEF mittaa pitkän tähtäimen kehitystä ja IMD lyhyen aikavälin. Oli tutkimus mikä hyvänsä, tulokseen vaikuttaa aina mitattavien osien painotus ja mitä menestyksen osaa milloinkin mitataan.

Suomen oman Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan maamme työn tuottavuus on laskussa muihin maihin verrattaessa ja parantaaksemme kilpailukykyä, tulisi heidän mukaan työvoimakustannuksia pyrkiä kehittämään maltillisesti useiden vuosien ajan, sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan tulisi panostaa.

Kuinka houkutella yrityksiä Suomen markkinoille?

Hyvinvoinnin edellytyksenä on kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja nykyisessä kansainvälisessä maailmassa Suomen tulee katsoa myös oman maansa ulkopuolelle, saadakseen taloutensa nousuun. Vientisektorin kilpailukyky on toki osa kokonaisuutta, mutta myös ulkomaalaisten sijoittajien ja yritysten houkutteleminen Suomen markkinoille on tärkeässä osassa.

Suomen kilpailukyvyn, talouden näkökulmasta, voidaan joidenkin tilastojen mukaan katsoa laskeneen 15 % kun taas yksikkötyökustannus on noussut vuosien varrella. Jotta Suomi pysyisi maailman kehityksen mukana, maa tarvitsee vahvoja teknologiakehityksen osaajia kehittämään resurssejaan. Esimerkiksi peliteollisuus ja vaatesuunnittelu ovat kotimaan osalta nousussa ja on saanut ulkomaalaiset sijoittajat kiinnostumaan maastamme. Lisäksi koulutuksessa satsataan koodaamiseen ja digitaaliseen kehitykseen jo päiväkodeista asti, joten tulevaisuuden sukupolvet ovat valmiudessa kun heidän aikansa työmarkkinoilla koittaa. Kuitenkin tämän päivän osaajia olisi hyvä houkutella Suomeen kansainvälisten yritysten palkkalistoille, jotta osaamista ja tuoretta näkökulmaa saataisiin mukaan tekemiseen jo nyt.

Tuloksen kasvattamisen paineet ja sen vaikutukset kotimaahan

Korkea työn hinta ja verotuksen taso pakottaa monet kotimaiset yritykset siirtämään tuotantoaan ulkomaille ja tämä kiihdyttää kotimaan työttömyyden kehitystä huonompaan suuntaan. Varsinkin teollisuuden sektorilla työpaikkoja on kadonnut kymmeniä tuhansia viimeisen viiden vuoden aikana.

Entiseen aikaan puhuttiin aina suomalaisen työn laadusta ja siitä kuinka kotimaiseen voi aina luottaa. Nyt kun kustannusrakenne pakottaa siirtämään tuotantoa muualle, kuinka käy sen paljon puhutun suomalaisen laadun? Uusi ajattelumalli saattaakin olla, että kotimaahan luodaan uusia työpaikkoja ja uusia työn malleja tuottamalla lisäarvoa itse fyysisille tuotteille. Näitä aineettomia hyödykkeitä on tehokkaampaa tuottaa kotimaan osaajien avulla kuin itse tuotetta. Kuluttajalle lisäarvoa tuottavat palvelut ja aineeton pääoma on tehokkaampaa tuottaa kotimaassa ja nämä luovat edelleen mielikuvaa loppuasiakkaalle kotimaisesta tuotteesta.

Hyvä esimerkki tästä on kaikkien tuntema Nokia, joka piti pääkonttorinsa Suomessa, mutta tuotti maailman kuulut puhelimet lopulta Pekingissä – tuottaen silti parempaa tulosta Suomeen jäävillä palveluilla yritykselle kuin muualle ulkoistetuilla toimilla.