Työttömyys kasvaa – miten edistää työllisyyttä Suomessa

looking-for-a-job-1257233_640Suomen työllisyystilanne on ollut huono jo usean vuoden ajan. Asiaan on vaikuttanut esimerkiksi se, että viime vuosina osa-aikaisten työpaikkojen määrä on huomattavasti lisääntynyt ja vastaavasti vakituisten työpaikkojen määrä taas on vähentynyt. Yhä useammat osa-aikaisia sopimuksia tarjoavat yritykset tekevät työntekijöilleen niin sanottuja “nollasopimuksia”, jotka eivät aina aja työntekijän etua, mutta usein muuta mahdollisuutta ei ole.

Työttömyys pahinta suurissa kaupungeissa

Työttömyys on yleisesti ottaen lähtenyt laskuun vuonna 2016, mutta tilanne paikkakuntien välillä vaihtelee huomattavasti. Usein paremman työtilanteen perässä muutetaan isommille paikkakunnille, mutta töitä saattaa olla loppujen lopuksi jopa vaikeampi löytää suurista kaupungeista verrattuna pienempiin, sillä pahimmillaan työttömyystilanne on juurikin kasvukeskuksissa.

Tampere komeilee työttömyystilaston kärjessä: vuonna 2015 työttömien määrä oli 19,2 %, vuotta myöhemmin lukema oli jo 20 %. Helsingissä työttömyysprosentti vuonna 2015 oli 13,7 % ja vuonna 2016 jo 14 %. Suurin ongelma kasvukeskuksissa on se, ettei työntekijöiden osaaminen vastaa työnantajien tarvetta. Pahimmassa tapauksessa työnantajalla ei ole työntekijöitä, eikä työntekijöillä töitä.

Keski-Suomen elpyminen

Pahimman työttömyyskolhun on kärsinyt Keski-Suomi, sillä teollisuuden hiipuminen iski pahasti alueen talouteen. Viime aikoina työllisyys on kuitenkin lähtenyt nousuun, sillä vuonna 2016 työttömiä työnhakijoita oli alueella lähes 1000 kappaletta vähemmän, kuin edellisenä vuonna. Pienessä 2000 asukkaan Miehikkälässä työttömyys on laskenut kaikkein eniten koko maassa, noin 6 %. Tämä on saavutettu esimerkiksi panostamalla pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen kunnan tuella, jonka seurauksena 130 työttömästä jopa 50 on saanut töitä.

Huonointa työllisyystilanne on taidealoilla

Vaikein työttömyystilanne on ollut viime vuosina taidealoilla, visuaalisilla aloilla sekä graafisen suunnittelun aloilla. Muita heikosti työllistäviä aloja ovat olleet tuote- ja vaatesuunnittelu, audiovisuaaliset työt ja erilaiset sepän työt.

Vuonna 2011 kaikista valmistuneista oli vuoden kuluttua työttömänä 6,2 %. Kuvataidealalta valmistuneista työttömiä oli 11,5 % ja taideteollisesta valmistuneista 9,8 %. Ammattikorkeakoulusta valmistuneista kulttuurialan ammattilaisista työttömiä oli vuoden kuluttua jopa 15,2 %. Yliopistosta valmistuneista työttömiä oli vuoden kuluttua vain 3,7 %.

Sosiaalialalla on paras työttömyystilanne

Työllisyystilanne sosiaali- ja terveysaloilla on yksi parhaista. Töitä on tarjolla muun muassa erityisopettajille, opettajille, lääkäreille ja puheterapeuteille.

Myös telemarkkinointitöitä on tarjolla paljon hakijamäärään nähden.

Optimaalisin työtilanne tällä hetkellä on palomiehen, optikon ja farmaseutin työpaikoissa. Optimaalisessa työtilanteessa jokaista työpaikkaa kohden on noin 2-5 työnhakijaa.

Työllisyyden edistäminen erilaisilla palveluilla

Työ- ja elinkeinotoimisto pyrkii edistämään työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Työttömille tarjotaan erilaisia palveluita, jotka mahdollistavat nopeamman ja tehokkaamman kohtaamisen työn ja työnhakijan välillä. Työ- ja elinkeinotoimisto tarjoaa myös työnhaku- ja uravalmennusta, työkokeiluja, työvoimakoulutuksia, kuntouttavaa työtoimintaa sekä omaehtoista tuettua opiskelua niin suomalaisille kuin maahanmuuttajillekin.

Huono työttömyystilanne on aiheuttanut yksinyrittäjyyden kasvun. Keikkatöiden määrä on kasvanut ja itsensä työllistämisestä on tullut trendi. Yksinyrittäjien määrä Suomessa on tällä hetkellä noin 157 000. Määrä on kasvanut kuudessa vuodessa noin 37 000 kappaleella. Yrittäjyyden kasvua selittää esimerkiksi yrittäjyysoppi, jota yhä useammat opiskelijat oppivat osana korkeakoulututkintoaan.

Kansalaisten perustulo

Tällä hetkellä Suomen hallitus ja KELA valmistelevat uutta perustulomallia. Uudessa kansalaisten perustulomallissa jokaiselle täysi-ikäiselle Suomen kansalaiselle maksettaisiin sama tietty summa. Tällä pyritään selventämään nykyistä tukijärjestelmää. Perustulo oletettavasti vähentäisi työttömyyttä, sillä se takaisi jokaiselle taloudellisen perusturvan, mikä taas helpottaisi keikkaluontoisten töiden tekemistä taloudellisen riskin puuttuessa. Yhä useampi pystyisi tekemään töitä oman jaksamisensa puitteissa. Näin työtekijöiden määrä kasvaisi, vaikka työtuntien määrä pysyisikin samana.

Työllisyystilanteen parantamiseen voidaan ottaa mallia Miehikkälästä. Kuntien tuella yhä useammat työttömät saadaan työllistettyä. Kansalaisten perustulo taas auttaisi perusturvan aikaansaamisessa, ja pienentäisi kynnystä erilaisten keikkaluontoisten töiden tekemiseen. Jos yhä useampi työtön löytäisi edes jonkinlaista työtä, lisäisi se elämäniloa, yrittäjyyttä ja vähentäisi syrjäytymistä.