Miten ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä pienissä kaupungeissa

man-1205084_640Syrjäytymisen ehkäisy tapahtuu monella eri tasolla ja ne ovat kaikki linkitettyinä onnistuneeseen kokonaisuuteen. Osa kokonaisuutta on yksilön ja perheen saama tuki, mutta suuressa osassa on myös yhteyskunnan erilaisten rakenteiden muokkaaminen sellaiseen muotoon, että ne osallistavat nuoria olemaan yhteisön aktiivisia jäseniä.

Syrjäytymiseen tulee suhtautua prosessina, joka lähtee lapsuudesta asti ja etenee erilaisten askelten kautta läpi elämän. Perheen ja kotiolojen kartoitus on ennaltaehkäisevässä työssä tärkeää, sillä monet sosiaaliset ongelmat periytyvät sukupolvien ylitse.

Työllisyysasteen ja työttömyyden vaikutus

Monilla pienillä paikkakunnilla ja pienissä Suomen kaupungeissa työllistyminen on haasteellista ja nuorien on toisinaan vaikeaa löytää omaa paikkaansa, elleivät he halua muuttaa työn perässä suurempiin kaupunkeihin. Syrjäytymisessä on kyse mahdollisesti jo lapsuudesta läsnä olleesta huono-osaisuudesta ja ennen kaikkea elämänhallinnan puutteesta.

Tutkimusten mukaan rahankäytön tavat ja köyhyys periytyvät helposti seuraaville sukupolville ja nuoren onkin vaikeaa etsiä erilaista elämäntapaa ja elintasoa, jos malli kotona ei ole mahdollisesti kannustava tai kotiolot eivät ole eteenpäin vieviä. Valmistumisen jälkeen onkin tärkeää saada nuori työn äärelle mahdollisimman nopeasti ja jo opiskelun aikana toteutuvat työharjoittelut auttavat työpaikan saamisessa. Työnteon malli tulee toisinaan opettaa, joko koulun tai muun instanssin toimesta, jos sitä ei ole kotona nuorelle esimerkitetty.

Työkaluja eri tahoilta nuorelle avuksi

Syrjäytymisen estämisessä pääasiassa on tarjota nuorelle elämänhallintaan taitoja ja työkaluja, joiden kautta motivaatio koulutukseen ja työelämään hakeutumiseen saadaan pidettyä mahdollisimman korkealla. Tärkeässä osassa kokonaisuutta on koulun, nuorisotyön, työhallinnon ja sosiaali- sekä terveystoimen yhteistyö, jotta ennaltaehkäisevä toiminta olisi optimaalisella tasolla. Vastuunjako eri viranomaisten välillä on tärkeää selkeyttää jokaisessa tilanteessa, jotta nuorella on pääsy riittävien tukipalveluiden ja tukitoiminnan äärelle. Kukin nuori on oma yksilönsä ja tilanne tulee kartoittaa kullekin sopivaksi.

Osa nuorista on jo syrjäytymisuhan alla peruskoulun aikana ja onkin tärkeää miettiä alueellisesti kuinka toimenpiteitä voidaan kohdentaa erityisen vaikeassa asemassa oleviin nuoriin. Kriittisessä osassa on tuki, joka annetaan peruskoulua päättävälle nuorelle, jotta seuraavaan oppitasoon siirtyminen olisi mahdollisimman luontevaa ja motivoivaa. Myös alueellisia työpaikoilla tapahtuvaa työharjoittelua tulee lisätä sekä oppimiseen työn ohella pääsyä tukea.

Harrastustoiminta ja talouden hallinta

Nuoren taloudenhallintaan tulee panostaa ja lasten sekä nuorten asemaa velkaongelmista kärsivissä perheissä tukea. Jos lapsella ei ole mahdollisuuksia koskaan harrastaa tai ottaa osaa mihinkään maksulliseen toimintaan, jää hän auttamatta kaveriporukkansa ulkopuolelle. Taiteeseen, liikuntaan ja muihin harrastuksiin osallistuminen on tärkeässä osassa syrjäytymisen estävässä työssä, sillä niillä on yksilön hyvinvointiin vaikuttavia ominaisuuksia. Alueen hallinto voi vaikuttaa julkisten harrastusten ja taide-elämysten kustannusten rakenteeseen sekä huolehtia siitä, että iltapäivä- ja kerhotoiminta ovat kaikkien alueella asuvien lasten ja nuorten saavutettavissa.

Asuinympäristön vaikutukset

Ympäristön vaikutuksella on suuri rooli nuoren syrjäytymisen estämisessä, sillä virikerikas asuinympäristö ja kiinteistöjen kunto luovat nuoren kasvuympäristöstä mielekkään. Turvalliset ja kunnossa pidetyt leikkipaikat luovat hyvät lähtökohdat onnelliselle lapsuudelle. Alueen tuloerojen ei tulisi muodostaa eri kuppikuntia asuinalueisiin, jotta tasa-arvoisuus eri asuinpaikkojen välillä säilyisi.

Kodin ja koulun yhteistyöllä on suuri merkitys niin asenteisiin kuin turvallisuuteenkin. Erilaisten onnettomuuksien estäminen on myös yksi osa tässä työssä ja esimerkiksi nuorten osallistuminen liikenneturvallisuuden koulutukseen mopokortin muodossa on hyvä askel oikeaan suuntaan.

Nuorelle tärkeintä on tunne yhteenkuulumisesta ja tunteesta, että häntä kuunnellaan ja hänen mielipiteitään arvostetaan – niin asuinympäristössä kuin erilaisten ihmissuhteidenkin kohdalla. Vaikka kotiolot saattavatkin olla haastavat, muutos parempaan elämään voi lähteä myös kannustavasta koulusta tai vaikkapa harrastuspiiristä.