Anttila ajautui konkurssiin ja PAM kysyy nyt EU:n apua

anttilaKaarlo E. Anttila perusti tavarataloketju Anttilan vuonna 1952. Sen ensisijaisena liikeideana oli kulutuselektroniikan, vaatteiden ja sisustustuotteiden postimyynti. Anttila myytiin Tuko Oy:lle vuonna 1976, jolloin tavaratalojen määrä nousi kahteenkymmeneen ja vuonna 1996 Kesko osti Anttila Oy:n.

Vuoteen 2016 mennessä yritys oli laajentanut toimintaansa runsaasti, ja postimyynnin lisäksi oli avattu monia uusia tavarataloja ympäri maan sekä internetissä toimiva verkkokauppa, josta asiakkaat pystyivät tilaamaan tuotteita kotiinsa helposti ja kätevästi, missä ja milloin tahansa.

Anttilan konkurssi ja työntekijöiden ahdinko

Anttila ajautui konkurssiin 19. heinäkuuta vuonna 2016. Konkurssi tuli yllätyksenä työntekijöille, joille ilmoitettiin työsuhteiden päättymisestä vasta samoihin aikoihin, kun mediassa uutisoitiin asiasta. Työntekijöille, joista osa oli ollut Anttilan palveluksessa jo kymmeniä vuosia, annettiin vain kahden viikon irtisanomisaika, joka toi työntekijöille kovan huolen tulevaisuudesta. Huonoimmaksi tilanteen kokivat yli viisikymppiset työntekijät: uutta työtä ei ole helppo löytää, etenkään myöhemmillä ikävuosilla.

Laman aiheuttaman työpaikkojen vähenemisen takia varmuutta nopeasta uudelleentyöllistymisestä ei ollut myöskään nuoremmille työntekijöille, joka jätti myös heidät epävarmuuden ja taloudellisen tuen menetyksen partaalle. Yhteensä noin 1300 Anttilan työntekijää irtisanottiin konkurssin yhteydessä.

Työpaikan menetyksen lisäksi Anttilan työntekijöiden kohdattavaksi jäi yrityksen nettikaupasta tilanneiden asiakkaiden raivo. Asiakkaat sai kiihdyksiin Anttilan tiedotus koskien kesäkuun aikana yrityksen nettikaupasta ostettuja tuotteita – tilattuja tuotteita ei aiottu toimittaa, mutta rahoja ei myöskään aiottu palauttaa tilaajille.

Monet ovat arvelleet tämän olleen Anttilan yritys olla menettämättä yhtäkään lisäeuroa konkurssin kynnyksellä. Asiakkaita myös houkuteltiin mainosten avulla ostamaan alennettuja tuotteita sekä myymälöistä että nettikaupasta, mutta nettikaupasta tilattuja aletuotteita ei myöskään lähetetty asiakkaille. Vihaiset asiakkaat vaativat kiivaasti oikeutta Anttilan työntekijöiltä, jotka olivat yhtä ymmällään koko tilanteesta, kuin asiakkaatkin.

Erikoista toimintaa jo vuodesta 2014

Anttila ajautui konkurssin partaalle ensimmäisen kerran vuosina 2014–2015. Kahdeksan Anttila-tavarataloa suljettiin ja yt-neuvottelut aloitettiin. Jo tuolloin johdon päätökset kummastuttivat työntekijöitä. Erikoiseksi koettiin esimerkiksi se, että uusia tavarataloja avattiin, vaikka yrityksen talous ei ollut kohdillaan. Rahaa kulutettiin vastuuttomasti, ja lopputuloksena oli uusien tavaratalojen sulkeminen ja työntekijöiden irtisanominen.

Tuolloin Kesko myi yrityksen Saksassa toimivalle 4K INVEST -pääomasijoittajalle vain noin miljoonalla eurolla. 4K INVESTin tarkoitus oli saada Anttila uuteen nousuun: jälleen avattiin uusia liikkeitä ja konseptia muutettiin. Muutokset tulivat kuitenkin aivan liian myöhään, sillä niitä olisi tarvittu yrityksen pelastamiseen ja päivittämiseen jo noin 15 vuotta sitten. Muutosten jäädessä asiakkaiden huomiotta, Anttilan verkkokauppa ja liikkeet eivät pärjänneet uusien yritysten tuomassa kilpailussa ja lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi jäi konkurssi.

PAMin apu työntekijöille

Kokonaisuudessaan Anttilan työntekijät olivat hyvin ymmällään tilanteesta. Muutoksia tehtiin vielä viikkoa ennen konkurssi-ilmoitusta, muun muassa muovikassit muuttuivat yllättäen maksullisiksi. PAM eli Palvelualojen Ammattiliitto on koonnut Anttilan työtekijöille infopankin liiton nettisivuille. PAM:in jäsenille irtisanomisesta koitui huomattavasti vähemmän vahinkoa, sillä liiton sääntöjen mukaisesti kaikki, jotka ovat olleet ammattiliiton jäseniä vähintään kuuden kuukauden ajan ennen irtisanomista, saavat ammattiliitolta työttömyystukea. PAM on yrittänyt auttaa Anttilan työntekijöitä parhaansa mukaan. Apua on pyydetty myös EU:lta.

EU:n apu

PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan Anttilan konkurssiin on syynä palvelualojen rakennemuutos. Selinin mielestä valtion ja kuntien olisi tultava työntekijöitä vastaan tässäkin tilanteessa samalla tavalla, kuin Nokian joukkoirtisanomisien aikaan. Nokian työntekijöille apua pyydettiin EGAFilta (eng. European Globalisation Adjustment Fundilta), eli EU:n globalisaatiorahastolta.

Verrattuna Nokian tilanteeseen Anttilan tilanne on vielä huolestuttavampi työntekijöiden kannalta. Anttilan työtekijöistä suurin osa on iäkkäämpää väkeä, joille uudelleentyöllistyminen on haasteellista. Tällä kertaa nämä naisvaltaisen alan pienipalkkaiset työntekijät ansaitsisivat EU:n tuen. Heille rahoituksen saaminen olisi erityisen tärkeää taloudellisten vaikeuksien välttämiseksi.