Suomi on hyvinvointivaltio, vaikka elintaso on laskussa

finland-flagsHyvinvointivaltion määritelmään kuuluu, että kyseinen valtio on antanut keskeisen roolin kansalaisten elintasolle ja varmistanut toimeentulon tason tietyllä korkeudella. Suomessa perustuslakiin on kirjattu sosiaaliset oikeudet, jotka kansalaisille kuuluvat ja hyvinvointipalveluiden tuottaminen on suurissa määrin kuntien vastuulla. Pohjoismainen hyvinvointivaltion malli perustuu siihen, että päävastuu kokonaisuudesta on kuitenkin valtiolla. Etujen piiriin kuuluvat kaikki valtion kansalaiset – tasapuolisesti.

Mistä valtion elintaso muodostuu?

Jos kokonaisuutta katsotaan elintason näkökulmasta, voidaan yhteiskunnallisen hyvinvoinnin määritelmä jakaa elintasoon liittyviin eri osioihin, yhteisyyssuhteisiin ja itsensä toteuttamisen muotoihin. Elintasoon voidaan katsoa kuuluvan yksilön tulot, asumisen taso, työllisyys, terveys ja koulutus. Hyvinvointivaltion järjestelmän painopiste Suomessa on tulonsiirroissa, mikä kattaa esimerkiksi KELA:n tarjoamat opintotuen, sosiaaliavustuksen ja työttömyysturvan. Lisäksi tämän kokonaisuuden piiriin luetaan erilaiset sairausvakuutukset ja kuntoutukseen liittyvät turvat, perheiden saamat tuet, asumistuet, eläkkeet ja toimeentulotuki.

Vientiteollisuuden rooli

Yleisesti kotimaamme ongelmana on kulutuksen hintojen nousu ja samaan aikaan vientitavaran kysynnän sekä viennin hintojen aleneminen. Kun elintaso pysyy hyvällä tasolla ja kuluttajahinnat kurissa, yksityisten kulutus nousee valtion tärkeimmäksi kysynnän lähteeksi. Kulueristä kuluttajien kuukausittaisista menoista suurimmaksi nousee vuodesta toiseen asuminen ja nyt pohditaan jopa vuokrien nostamisen rajoittamista, jotta kansalaisten kulut saataisiin pysymään edes joissain raameissa.

Nykyisin perinteisten vientitavaroiden, kuten puuteollisuuden ja elintarviketeollisuuden tuotteiden lisäksi suurimmiksi tähdiksi ovat nousseet erilaiset teknologiset innovaatiot. Nokian matkapuhelimien jälkeen Suomi oli kuin seisahtuneessa tilassa, kaikki ihmettelivät mistä kehitettäisiin ”uusi Nokia”. Mm peliteollisuus nousi uudeksi johtotähdeksi ja Rovion rinnalle noussut kansainvälistä suosiota niittänyt Supercell vie Suomea ulkomaille erilaisten mobiilipelien muodossa.

Kuinka Suomi pärjää vertailussa?

Suomen elintaso nousi likimain 30 prosenttia vuosien 1999 ja 2008 välillä, kun tilastoissa tarkastelee bruttokansantuotetta yhtä valtion asukasta kohden, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana kyseinen indeksi ei ole kasvanut lainkaan. Kotimaamme on BKT-vertailussa keskitason yläpuolella kun vertailukohtana ovat muut OECD-maat, mutta olemme vuodesta toiseen aina vain enemmän Ruotsia jäljessä. Koska tuotto ei ole kasvanut, kansantalouden kokonaistulot eivät ole myöskään lisääntyneet.

Pitkään jatkunut taantuma on heikentänyt Suomen sijoitusta elintasovertailussa. BKT-indeksi ei kuitenkaan kerro kuinka tuloerot jakautuvat kaikkien kansalaisten välillä ja sitkeä työttömyys kiusaa myös maamme elintasoa, vaikka siihen etsitään kaiken aikaa uusia lääkkeitä. Suomen tuloerot ovat vertailussa pienellä tasolla ja aika, joka työhön käytetään, on maailman lyhimpiä. Vapaa-aikaa siis löytyy, joten tyytyväisyys tulisi olla korkealla tasolla, mutta kireä tuloverotus ja vähäinen tulojen ero tukia saavan työttömän ja ahkerasti päivätyössä käyvän välillä masentavat suomalaisen mielialaa. Kuitenkin taantuma verottaa aina eniten tienaavien tuloja, joten kokonaisuudessaan tuloerot ovat supistuneet jonkin verran viimeisten vuosien aikana.

Onko Suomi edelleen se paras paikka asua?

Koska hyvinvointivaltion elintasoon vaikuttaa saatavilla olevien tuotteiden ja palveluiden laatu sekä määrä, voidaan edelleen katsoa, että Suomessa eletään hyvinvointivaltiossa. Bruttokansantuotteellakin mitattuna elintasomme on edelleen hyvällä tolalla, sillä indeksiä tarkastelemalla tulojen jakautuminen köyhien ja rikkaiden välillä on edelleen äärimmäisen matalla. Elintason mittareina voidaan käyttää myös terveydenhuollon ja koulutuksen saatavuutta, joissa kotimaamme on myös kärkiluokkaa verrattuna moneen muuhun eurooppalaiseen valtioon. Vaikka verotuksesta moni napisee, juuri niillä tuloilla valtio mahdollistaa kansalaisille tasa-arvoisen terveydenhuollon ja ilmaisen koulutuksen yliopistotasolle asti.

Ehkä emme enää ajattele, että on ”lottovoitto syntyä Suomeen” kun tarkastellaan työttömien tilannetta ja vuosittaisia leikkauksia, joita joudutaan sietämään hyvinvoinnin ylläpitämiseen, mutta suuressa skaalassa Suomessa elintaso on kuitenkin hyvällä keskitasolla ja uusia yrittäjiä tukemalla valtio pyrkii luomaan uutta niin työmarkkinoille kuin vientiinkin.